Tämän päiväisiä harmin aiheita:

Kävin kirpparilla, löysin aivan ihanan peilin! En vain ottanut sitä mukaani, vaan piilottelin vähän, jotta voin hetken päästä hakea, (kassalla oli muka liian paljon väkeä, jotta olisi sinne vienyt sen odottamaan). No tietäähän sen - ei sitä enää ollut kun menin hakemaan!

Lidliin en mene enää ikinä - IKINÄ. En ainakaan täällä omassa kotikaupungissani. Lid on ihan eri suunnalla kuin muut kaupat. Ja nyt kävin siellä ja siellä oli hiiva loppunut. Hiiva oli yksi tärkein ostos, sillä aion tehdä laskiaispullia. Ja minä teen vain oikeasta hiivasta, siitä ihan tavallisesta siis! Pyysin myyjää hakemaan varastosta, ei kuulemma ole varastoa ollenkaan. Kaikki mitä on on sitten niissä hyllyissä. En muuten voi tosiaankaan mennä sinne enää. Sillä niin vakaasti lupasin kassahenkilöllekin sen, että tämänpäiväinen kerta oli viimeinen . Eli kun en saanut hiivaa, minun piti kävellä kaikkien muiden ostosten kanssa kotiin (ei ole autoa), kävellä rappuset neljänteen kerrokseen (ei ole hissiä), lähteä uudelleen toiseen suuntaan hakemaan sitä hiton hiivaa! Ja kengät oli ihan litimärät, loskaa oli enemmän kuin tarpeeksi.

Niin harmittaa sekin, että ei ole mitään talvea. Sukset on koskemattomina, niin tavalliset kuin laskettelusuksetkin. Jos olisin eläkkeellä muuttaisin ihan varmana näiksi loskakuukausiksi jonnekin aurinkoisempaan paikkaan - lokakuun lopulla lähtisin ja tulisin joskus maaliskuussa korkeintaan takaisin!

Sähköpostilla tuli ilmoitus Elovena kisan pika-arvasta - luulin jo voittaneeni Marimekon kassin! No siellä oli joku typerä luku ja sen luvun kanssa pitäisi mennä kauppojen kylmähyllyiltä etsimään Elovena-juoman viivakoodeja - voi herranen aika sentään!!!! Tekisi mieli luvata, että en osta ikinä niitä Elovena-juomia.

Miten se onkin, kun joku asia ärsyttää, niin ärsytykset sen kuin lisääntyy.

Ärsyttää ja harmittaa se tytärkin. Olisi niin kiva, että yhdessä hoidettaisiin näitä asumiseen liittyviä asioita, kuten siivoukset, pyykit, ruuat jne...

Ärsytykset ja harmistukset muuten tuntuu vähän  (tosi vähän) laimenevan, kun ne kirjoittaa itsestään ulos.

Seuraavaksi onnen aiheita ehkä...