Eilinen päivä oli töissä ihan kaaottinen, siis niin syvältä!

Ja sellaisen tosi pee-päivän jälkeen olikin sitten ihana siirtyä kokonaan toisenlaisiin tunnelmiin.

Eilinen ilta siis oli aivan ihana. Menin julkisilla kulkuneuvoilla paikkaan, johon en koskaan ennen ollut mennyt junalla, se tuntui ihan eksoottiselta. Löysin sieltä matkan päästä M:n ja hänen tosi mukavan isänsä. Sieltä sitten siirryimme pääkaupunkimme keskustaan ja pääsimme syömään tosi ihanaan ravintolaan Paikka tuntui olevan täyteen varattu vaikka kuinka pitkään eteenpäin. Voin kyllä suositella, herkullinen ruoka ja ihana ilmapiiri. Makoisa ateria hyvän punaviinin kera ja vielä jälkiruuaksi esperessoa ja calvadosta.

Siitä sitten olikin helppo siirtyä Finlandia-talolle Kari Tapion konserttiin. Kyllähän mies hienosti laulaa, ihan ilokseen sitä kuunteli. Teemana oli Olavi Virran laulut. Muusikot oli vallan mainioita, eturivissä viisi tosi sievää viulistia ilahdutti sympaattisella esiintymisellään. Konserttiyleisön keski-ikä oli jotain 55 vähintään.

M heitti minut junalle ja kotimatka meni humps vaan syventyen Stieg Larssonin romaaniin. Oletteko lukeneet hänen millennium-sarjaansa? On meinaan hyviä, minulla on toinen osa meneillään. Kotiin oli kiva tulla, kun tytär oli siivonnut ja leiponut joulutorttuja.

Ja tänään näen taas M:n, lähden jossain vaiheessa hänen luokseen ja tytär kenties lähtee samaa matkaa oman isänsä luokse.

Ihanaa, että on iloinen olo jälleen!