On vietetty sosiaalista elämää M:n kanssa oikein urakalla, siis ihan vapaa-aikaa tarkoittaen.

Viime lauantaina istuttiin iltaa M:n sisaruksien kanssa, tilaisuus oli pieni yllätys M:n pikkusiskolle,  joka yllättyikin tilaisuudessa suloisesti. Hänelle luovutettiin aikoja sitten olleen syntymäpäivän lahja, joka oli tosi nätti taulu. Taulun värit olivat ihan samat, mitkä on lahjan saajan värit. Saimme kaikenlaista herkkua syötäväksemme ja kuohuviini maistui tosi hyvältä (joo tiedän kyllä se oli seuraava päivä sille "huppelis vaan" -päivälle).

On vaan suvuilla eroja, en vaan pysty millään kuvittelemaan, että minun sisarukset istuisivat saman pöydän ääressä noin sopuisasti ja sivistyneesti keskustellen, niin se vain on. En halua mollata omaa sukuani, mutta me olemme erilaisia. On sillä eroa mihin perheeseen/sukuun sattuu syntymään.

Mutta onneksi omassa suvussa on myös niin joiden kanssa on läheisyyttä ja joiden seurassa viihtyy. Vietettiin veljeni ja hänen vaimonsa kanssa helatorstai. Oli aivan ihana päivä, kävimme syömässä erittäin viehättävässä ravintolassa erään kartanon mailla tuolla pääkaupunkiseudulla. Kävelimme meren rantaa pitkin heidän asunnolleen jätkamaan päivän viettoa.

Sielläkin saimme kaikenmaailman herkkuja ja hyviä juotavia. Kylään menimme jo puolenpäivän jälkeen ja ihan yhtäkkiä tajusimme, että tulee  vähän kiire, jotta ehdimme viimeiseen junaan. Niin mukavaa oli, että monta tuntia vierähti ihan hups vaan.

Tuo juhliminen on hauskaa, mutta kyllä se näköjään voimia vie, nukuin viime yönä kellon ympäri. Minulla on loistavat unen lahjat ja osaan nykyään arvostaa sitä ihan eri lailla, sillä kaikilla ei ole. On ikävää, jos on väsynyt eikä pysty nukkumaan, tosi ikävää.

Minulla on taas operaatio kirpputori meneillään. Olemme raahanneet kolme valtavan suurta kassillista tavaraa myyntiin, suurimmaksi osaksi vaatteita. Koen huonoa omaatuntoa tuosta tuhlavaisuudestani vaatteisiin. Ja tajuan myös miksi en ole rikas, minulla ei ole mitään taitoa kaupankäyntiin. Myyn kaikki sikahalvalla, itse asiassa voisin antaa ne ilmaiseksi, jos vain joku haluaisi. Tällä kierrättäjäsielullani en vain pysty heittämään ehjää tavaraa roskiin. Kävimme eilen kaatopaikalla ja kyllä minua hirvitti se tavaramäärä mitä sinne ihan jatkuvalla syötöllä ihmiset toivat, tämä maapallo hukkuu roinaan, mutta mitäs sen on väliä kun ilmastomuutoksen myötä koko maapalloa ei kohta enää ole.

No kaikesta huolimatta on kivaa, että kohta taas nähdään M:n kanssa, käydään kunnon lenkillä yhdessä ja nautitaan vapaaillasta.