Vai oliko ne Touko ja Teuvo?

Pari pientä poikaa ja niiden äiti saivat aikaan mahdottoman melusaasteen, melkein äiti oli pahin. Koko ajan komenteli sitä isompaa poikaa, joka oli hyvin pieni hänkin. Pienempi huusi koko ajan jostain syystä.

Tämä tapahtui InterCity junan lastenvaunussa, eli ihan oikeassa paikassa he olivat. Me ryytyneet töistä ja mistä lie tulijat kai sitten väärässä. Mutta totuus on, että ne kolme teki sen, että ei varmaan kukaan nukkunut, saati että siinä metelissä olisi pystynyt lukemaan.

Onneksi minä pääsin suhteellisen pian, siinä vaiheessa yksi Touko tms. oli jo minun kimpussani, osoittelemassa "eikää" hihassani. Ja huom! siinä ei ole reikää.

Pidän tosi paljon lapsista ja juttelen aina niiden kanssa kun on mahdollista, mutta tuo tämän päiväinen oli kyllä liikaa.

Teki mieli sanoa sille äidille, että OO HILJAA! Olen varma, että jos äiti ei olisi koko ajan rääkynyt, niin ne lapsukaisetkin olisivat olleet rauhallisemmin.

Kampaaja piti olla tänään, varasin kerrankin sen kuukautta aikaisemmin. Varauduin siihen, että ei tule sitä kamalaa päivää, että ihan just on päästävä käsittelyyn. No tottakai kampaaja oli sairastunut, että voi voi!

No niin paljon tuo Touhot ja sitten vielä se kampaajan peruuntuminen tekivät, että lohdutukseksi sitten tuhlasin taas, ostin vaatteita ja kengät. Eikä sitten yhtään pitäisi, olen koko ajan miettinyt, että pitäisi pitää jonkin aikaa ostolakkoa.

Ostaisi vain ruokaa ja sitäkin vähän ja terveellistä. Sillä noin 4 kg pitäisi kadota tästä ruhosta - PIAN. Tai viimeistään lokakuun loppuun mennessä. En tiedä miksi lokakuun loppuun mennessä?? Jossain vaiheessa on vain tullut sellaista uhottua.

Kaiken lisäksi M ei edes muistanut soittaa minulle töistä ajaessaan, siis ei vaan muistanut, ei muistanut EI!