Ihana matka takanapäin!

Vietimme viikon Dubrovnikissa, alun perin majoitus piti olla pienessä hotellissa. Hotellin remontti viivästyi ja kysyivät käykö meille lähellä sijaitseva apartomentos. Kyllä kävi, saimme kivan asunnon merinäköalalla, terassin ja ilmastoinnin. Mikäs siinä oli ollessa. Ainoa ongelma oli löytää se asunto, kyllä hikeä pukkasi, kun paikallsia jyrkkiä katuja veti matkalaukun kanssa edestakaisin.

No, ei sillä asunnolla niin väliä ole, kun on hienossa paikassa. Eihän siellä paljon muuta aikaa vietetty kuin yöt. Jonain iltoina oltiin kyllä niin laiskoja, ettei jaksettu lähteä edes syömään, istuttiin vain omalla terassila viiniä juoden ja hienoa näköalaa ihaillen. Näkymät oli Dubrovnikin satamaan ja lähteviä sekä tulevia laivoja oli kiva katsella.

Suurimman osan ajasta mekin vietimme matkustaen jonnekin, kävimme varmaan kaikki mahdolliset lähisaaret tutustumassa. Se oli ihan huippua. Kansallispuisto Mljet tai jotain tuonnepäin oli kyllä kaikkein upein paikka.

Mukavinta matkassa oli se, että oikeasti pääsi kaiken kiireen ulkopuolelle. Aloin kävelemäänkin siellä hitaammin, en jaksanut miettiä mitään, matkan loppupuolella en enää kuulemma paljon jäpättänytkään :)

Vanhan kaupungin muuri kierrettin, mutta kaikki museot ja muut kulttuurikohteet jätimme tällä kertaa väliin. Keskityttiin kauniisin maisemiin, hyvään oloon, ruokaan ja juomaan.

Ja mikä ihmeellisintä, me jopa soletimme. Ekan kerran jotain 45 minuuttia ja pari muuta  kertaa tunnin verran, eka kerta oli melkein vahinko kun nukahdettiin.

Paikka oli hyvin erilainen, mitä odotimme. Niinkuin M sanoi, että hassu juttu, meidän kaupunkiloma muuttui kesken matkan rantalomaksi.

Beachit ei tosiaankaan olleet sellaisia kuin normaalisti, jollain saarella oli kyllä hiekkaa, mutta muuten ne olivat tuollaisia todella kivisiä. Ei mitään pientä kiveä, vaan suuria lohkareita. Siellä sitten auringonottajat keikkuivat kivien päällä aurinkoa ottaaen. Aina jossain välissä oli sitten rappuset, joista pääsi mereen viilentymään.

Yhden kerran kun olimme rannalla, olin ihan ihmeissäni kun piti lähteä pois, enkä löytänyt mekkoani mistään. Kesti jonkin aikaa, kun löysin sen kalliolta, missä se oli kuivumassa - siis hiestä kuivumassa. Eikö sulaudukin aika hyvin maisemaan.

Suosittelen todella paikkaa, löytyy kulttuuria, löytyy rauhaa, löytyy merta ja aurinkoa, ihana maa! Tahtoo uudelleen.

Minulla on paljon faktaa kaikista asioista, jos onpi joku matkalla sinnepäin ja kiinnostaa tietää, ei muuta kuin kyselemään.