Juuri kun valitin, että mitään en saa aikaan enää. Niin olen täällä taas kirjoittelemassa, toista kertaa samalla viikolla. Omituista.

Johtuu kyllä varmaan osittain siitä, että olenkin täällä omassa kotona tänään. Yleensä olen sunnuntaisin M:n luona ja siellä tulee harvemmin istuttua koneen ääressä.

Eilen meillä oli mieluisia vieraita, M:n ihana isä ja veli. Oli oikein kiva vierailu. M teki ja minä avustin todella herkullisen aterian. Jälkiruoaksi oli kahvin ja piparien lisäksi Kroatiasta 5 eurolla ostettua brandyä, se juotiin Kroatialaisista brandy-laseista. Eli Kroatialaiset brandy-lasit on kuin suomalaisia viski-laseja.

Viereille esitimme myös tekemäni Kroatia-DVD:n, ja päätimme että se oli viimeinen kerta, kun sitä vieraille esitetään, se on meinaan ihan liian pitkä, ei sellainen jaksa kiinnostaa, kun niitä jotka ovat esim. olleet samaisessa paikassa tai sitten menossa sinne. DVD saa ilahduttaa jatkossa vain meitä itseämme, se on kyllä aika hieno, siinä kun kuvat vaihtuu eri tyyleillä ja taustalla soi Kroatialainen musiiikki.

Näin ihanan orkidean eiliset vieraat meille toivat.

Tänään lähdin kotiin päin jo aamupäivällä. Vaihdoin junaa tuolla yhdessä pikkukaupungissa ja kun aikaa oli kävin läheisellä pankki-automaatilla. Siellä sitten yhtäkkiä törmäsin ihmiseen, johon tykästyin parin vuoden takaisella tsemppi-lomalla. Voi että kuinka mukavaa oli nähdä. Se on kumma juttu, kuinka jotkut ihmiset koskettaa enemmän, jotkut ei mitenkään.

Tyttären kanssa pyörittiin omassa kaupungissa, ja moni muukin oli siellä pyörimässä.

Pitkästä aikaa olen kotona ja olisi kiva viettää aikaa sen tyttären kanssa, mutta hän se on jo nukkumassa, meillä on "pikkaisen" erilaiset vuorokausirytmit.