Voi veljet, että kohta alkaa ahdistamaan, jos ei mun asunto pian mene kaupaksi. En oikeasti tajua mikä mättää tässä asiassa.

Kohta on mennyt puoli vuotta ja tämä viimeisinkin välittäjä, joka on todella ammattitaitoinen ei saa sitä myydyksi.  Asunto on pikkukaupungin keskustassa, matkaa juna- ja linja-autoasemalle 850 metriä. Kaikki palvelut lähellä, silti ei ole rauhaton paikka, asunto on ylimmässä kerroksessa mukavilla näkymillä. En ikinä myisi sitä, jos en olisi M:ää tavannut ja halunnut hänen kanssa yhteistä kotia.

Kävin tänään puunaamassa asuntoa, imuroin, pesin lattiat, pyyhin pölyt, tuuletin ja heitin kuolleet kukat pois.

Keittiö
Keittiö

Keittiö
Keittiö ja ruokailutilaa

Makuuhuone
Makuuhuone

Makuuhuone
Makuuhuone

Eteinen
Eteistä

Olohuone
Olohuone

Olohuoneesta keittiöön
Olohuoneesta keittöön päin

Olohuoneen lamppu
Olohuoneen lamppu (maksoi noin 300 euroa kun ostin)

Kylppäri
Kylpyhuone


Hemmetin hyvä kylmiö isolla omalla komerolla

Näkymä ovelta

Tämä näkymä on alaovelta, ikävä kyllä oli harmaa ja sumuinen päivä, mutta oikeasti talon alaovelta muutaman metrin päässä on pizzeria, kukkakauppa, kauneuhoitola, kampaamo, leipomon myymälä ja pubikin löytyy ja vaikka mitä.....

Asunnosta löytyy myös iso terassimainen parveke, ihan oma saunakin on asunnossa.

Voisin luvata kaupanpäälliseksi melkeinpä kaiken mitä asunnossa on vielä tällä hetkellä. Voin kyllä viedä poiskin, jos ei kiinnosta. Esim. putkitelkkari on varmaan sellainen, jota kukaan ei huoli edes ilmaiseksi enää tänä päivänä. Olohuoneessa on kyllä jonkin verran aikamoisen kallista Timantti-hyllystön sarjaa ja se lamppukin on aika arvokas, Keittiössä näkyvä kalusto on täyttä puuta, koivua muistaakseni.

Sillä rahalla, mitä tämä asunto maksaa, ei saa pääkaupunkiseudulta varmaan edes yksiötä, ei edes jostain rupisesta lähiöstä, josta matka Helsingin keskustaan voi kestää kauemminn, mitä tämän pikkukaupungin asemalta kestää junalla mennä Helsingin keskustaan. Hintaa on alle 130 000, se on vähän se.

Otttakaahan yhteyttä, niin kerron faktat miten päästään kauppoihin.

Ai niin tänään oli ihana päivä, näin oman pikkuiseni vilaukselta tämän ihanan ex-kotilaupunkini ulkomaalaisitaustaisen kaupan kassalla, ostin purkkaa ja annoin kukkia söpöllle kassaneidille, on niin kovin ikävä näitä mun lapsia aina välillä. Sitten porhalsin junalla oman äitini luokse, vein kukkia ja namusia ja sain äidiltä ihanat tumput ja villasukat, M: n kanssa kohdattiin siellä äidin kotikylällä, ajettiin sitten yhdesäs kotiin. Ihanaa, että meillä on nykyään yhteinen koti.  Syötiin äsken älyttömän hyvä kala-ateria ja pitkästä aikaa juotiin valkoviiniä ruuan kanssa, maistui hyvältä. Juttelin tänään puhelimessa myös Tampereen tyttärenkin kanssa, kovin on ollut sosiaalinen päivä ja kiva, ja onneksi ei ole edes vielä ohitse kokonaan.