Olin opiskelemassa kaksi päivää GPO:ta , paljon tuli uutta ja ihmeellistä. Ihmettelen vaan, että miten niitä hommia on osattu tehdä vaikka kuinka pitkään, eikä ole ollut mitään koulutusta. Olin paljon onnnellisempi ennen näitäkin kaikkia uusia tietoja ko. asiasta. Oikeastaan parasta tuossa kurssissa oli se, että sai olla pois töistä.

Meillä on tyttären kanssa operaatio "kirpputori" meneillään. Olemme vieneet neljä tosi isoa kassia (Ikean kassin kokoisia) vaatetta ym asustetta myyntiin. Hinnat on keskimäärin 1 euro, joten hinnalla ei olla pilattu ainakaan niitä. Ihan hirvittää, että jos sieltä ei mene yhtään mitään, niin joudumme raahaamaan ne kaikki tänne takaisin, ottamaan ne pirun laput irti ja pussittamaan ja viemään UFFelle. Jotenkin niistä pitäisi vaan päästä eroon, ei niitä roskiinkaan viitsisi laittaa, on ihan nättiä ja hyvää kamaa suorastaan. Tänään kun vein ne sinne, niin tulin takaisin 13,5 euroa köyhempänä, sen verran piti siitä naapuripöytää auttaa tavarasta irti pääsemiseen huoh! Sain kyllä esim tosi nätin Espritin farkkuhameen :)

Eilisen illan vietin taas ihan yksin, se olikin oikein mukavaa. Sellaisilla kierroksilla välillä menee nuo viikot,ettei meinaa itsensä perässä pysyä. Join viiniä puoli pullollista ja olin vain! Puhuin kyllä ystäväni kanssa yli tunnin puhelun, olin lähinnä kuunteleva terapeutti ja myötuntoinen, oli kyllä helppo ollakin. Nukahdin sohvalle, josta heräsin aamuyöllä siirtyen sänkyyn. On se kivaa, kun on vapaus nukkua missä lystää!

Nyt lähden kohti rakkaan kotia, ikävä onkin jo kova, ensi yön saan nukkua hänen kainalossa. On se niin ihanaa, kun on joku jota rakastaa. Eilen kun katsoin niitä maajussien kaipuuta, niin silloin taas sen oikein tajusin, kuinka etuoikeutettu sitä oikeastaan onkaan, kun saa rakastaa ja saa vastarakkautta.

Ensi viikolla pitäisi mennä niihin jatkotutkimuksiin, mutta en ole yksinkertaisesti edes kerennyt niitä pelkäämään, kun en ole oikeastaan tainnut edes muistaa koko asiaa.