Meillä on ollut tänään juhlapäivä!

Lapsukaiseni sai valkolakin päähänsä. Päivää on juhlistettu oikein kunnolla, käytiin ihan lähikahvilassa syömässä leipä-ateriat, on myös leivottu, on siivottu ja siistitty paikkoja. Toki myös saunottu ja laitettu julisteita seinälle. Aika makeita julisteita olikin, Tarantinon leffajulisteita suurimmaksi osaksi. Ja siis tyttären seinälle.

No ei sitä ihan niin latteasti sentään juhlita. Huomenna on isot juhlat, väkeä on kutsuttu sen verran kun tämän kokoiseen kohtuullisen kokoiseen kolmioon mahtuu, eli noin 25 vierasta. Eiköhän sillä joukolla jo saada iloiset juhlat aikaan.

Aika kuluu sukkelaan, jotain on tapahtunut viime kirjoituksen jälkeen, muta en vaan muista mitä?

Ainakin se ihmetyttää, että olen törmännyt ihan muutaman päivän sisällä pariin ihmiseen, jotka on kaukaalta menneisyydestä. Toinen oli ihminen, jonka kanssa jaettiin työmatkat aikoinaan. Minun mielestä siitä ei ollut kauankaan, ja kyllä olin ihmeissäni kun kuulin, että siitä oli 18 vuotta?? Suurempi ihmetys oli tänään minua moikannut mies, jolle onneksi älysin ihan heti sanoa, että "mistä me oikein tunnetaan?". No hän puhutteli minua tyttönimelläni ja sanoi, että kasvoista heti tunnisti. Ihmeelistä?? Kyllä minä muistin sukunimen, olin hänen pikkusiskojensa leikkinyt silloin aikoinaan, mutta en tätä kyseistä kaveria muista olleen olemassakaan? Ja sitten hän muistaa minut. Toisaalta muistan minäkin varmaan monia ihmisiä, jotka ei minua muista.

Kuviakin laitan, kunhan joskus muistan kamerasta niitä pois ottaa.

Hyvää Itsenäisyyspäivän aikaa  ihan kaikille!