Niinpä niin, kun tulee pitkä väli kirjoituksessa, niin tuntuu että ei enää osaa kirjoittaakaan mitään, ei ole mitään kirjoitettavaa, eikä mitään merkittävää ole tapahtunut. Ja jokin ihme lukko on päällä kaiken lisäksi.

Minähän olin päättänyt kirjoittaa tätä ihan oman itseni takia. Ja kun ilmeisesti minulla ei ole ketään lukijaakaan, niin miksi ihmeessä pidättelen mitään.

Mitä on tapahtunut pienessä elämässäni?

- Olen yrittänyt hillitä ostamista, varsinkin vaatteiden. Ihan oikeasti hukun vaatteisiin, vaatehuoneen pitkä tanko täynnä minun vaatteita. Makuuhuoneessani on iso hyllykomero + tankokaappi täynnä vaatteita ja lisäksi tietysti eteisen kaappi ja alakerran kellarikomero, En ole ostanut paljon mitään, kai? Paitsi viime viikonloppuna ulkoiluasun M:n luokse ja ihanan tekniikkakerraston ja kait jotain muutakin. Kirpparilöytöjä ei lasketa :)

- Stressin takia olen saanut ilmeisesti punajäkälää, Jotain ihmeellistä punaista juttua siellä sun täällä, mutta ei onneksi kasvoissa - ainakaan vielä.

- Olen vienyt ompelijalle vaatteita korjattavaksi, mm. ihanan italialaisen satiinijakun (lihat liian ptkät), tasavuosi pikkumustani joka ollut päällä vain sen kerran (kaula-aukko on revennyt hitusen). Sitten vein yhden kivan puhvihihamekon  alennuslöytö -70 %, siihen pitää saada taakse vetoketju tai nappeja lisää.

- En ole laihtunut yhtään, vaikka piti. Päinvastoin olen lihonut. Vappuun ei ole paljon aikaa, tavoitteeseen en pääse (se oli 63,5 kg joka näin paljastetaan suurelle lukijoukolleni), siihen on matkaa äärettömästi. Mutta sen sijaan olen muuten yrittänyt kaikkea muuta. Yksi innokas myyjä Emotionissa sai myytyä minulle E-Epa tai joku tuon tapainen, ison rasialisen. Otin vielä sitä vahvempaa 650 jotain.. Sitä syön yhden päivässä. Sitten jonkun mainoksen uhrina kävin viime viikonloppuna ostamassa Omega-7 kapseleita, niitä otan nyt alkuun 2+2 kapselia päivässä. Katsotaan miten käy, sen aineen pitäisi auttaa ihan kaikkiin limakalvo-juttuihin ja lähinnä suurin vaiva on ollut jo pitkään nenäparkani, voi kun sen saisi kuntoon.

- Kirpputorilta olen löytänyt Gunnel Nymanin sokerikon ja kermakon (60 e), ostin myös yhden Elsa-sarjan kahvikupin lautasen 50 sentillä, luoja tietää miksi? Nyt on tarvetta vain löytää siihen sopiva kuppi, luoja tietää miksi? Edelleenkään en tiedä, millaiset lautaset kuuluvat oikeasti Arabian unikko-kuvioiseen kahvikuppiin, joita minulla on kolme väärien lautasien kanssa, enkä tiedä miksi minulle on niin tärkeää selvittää millaiset on oikeat lautaset.

- Olen ollut lomalla tämän viikon ja olen ihan rampa, olen siivonnut kuin heikkopäinen. Otin taas kirpparilta pöydän, jotta voin kantaa sinne suoraan kaapeista turhaa tavaraa. Ja hyvin on toiminut ainakin kahden ekan päivän aikana. Kaapit on tyhjentyneet ja kaupaksikin on mennyt. Asunto alkaa tuntumaan taas kodilta, kun olen saanut touhuta oikein kunnolla. Ihme juttu on kyllä se, että siivosin matalan kirjahyllytasoni, tyhjensin kaapit kokonaan, otin kaikki turhat pois. Kirpparille tuli ison iso kasa kirjoja myytäväksi, mutta kun laitoin jäljelle jääneet takaisin, en meinannut saaada niitä mahtumaan, ei ole yhtään uutta tilaa vaikka pitäisi, ei voi ostaa enää mitään.

- Tänään sain yhdestä liikkeestä pääsiäislahjaksi sateenvarjon, se oli hauskaa. Alkoi satamaan liikkeessä vierailuni aikana ja kyselin, että olisiko heillä myydä sateenvarjoa (kyseessä oli siis osto- ja myyniliike) - ei ollut, mutta ihana omistaja kaivoi jostain lahjan minulle :)

- Kotona on mukavaa, tyttären kanssa on ihanan sopuista. Lukee innolla pääsykoekirjoja ja käy töissäkin. Voi kun toivon niin kovasti, että molemmat tyttäreni saavat elämästään sellaisen, jossa heillä on hyvä olla.

- M on elämässään isoissa saappaissa ja todella rankkoja pitkiä päiviä tekee. Hänen kanssaan näemme aina viikonloppuisin ja ehkä siihenkin tulee muutos vielä joskus, että siis useamminkin. Nyt pääsiäisenä näen taas hänen koko sukunsa, kun pääsen tänä vuonna osallistumaan heidän perinteiseen suvun pääsiäispäivälliseen, se järjestetäänkin nyt M:n kotona, pitää kattaa pöytää noin 25 henkilölle :) Ihan kivaa

- Pitkäperjantaina näen pitkästä aikaa oman ihanan äitini myös. Äitini on oikeasti idolini, hän auttaa aina kaikkia, ja on aina pitänyt huolta kunnostaan, toivon että saan pitää äitini todella kauan, en oikein osaa edes ajatella että häntä ei olisi.

- Voi jestas, että tiedän minulla olevan asioita, joita haluaisin purkaa ulos, mutta ei ne tule nyt. Ja tuskin kukaan sen takia mitään menettää. Mutta minä saatan unohtaa jotain oleellisen tärkeää sen takia.

- Huomenna aion syödä pääsiäisleivoksen. Lähden Prisma-helvettiin etsimään ihanan näköisiä Clarksin kävelykenkiä, jotka  haluaisin (tämä ei ole ostosmaniaa, vaan tarve. Tarvitsen hyvät kengät, joilla kävellä esim. kaupunkilomalla Kööpenhaminassa). Aion myös relata ja levätä ja tajuta, että olen lomalla!