Oon tosi surkea bloggaaja. Itse asiasssa en tänäänkään varmaan olisi tässä kirjoittamassa, mutta täällä meillä on vesikatkos!  No se meinaa sitä, että en voi lähteä lenkille, kun en tiedä tuleeko sitä vettä tänään lainkaan. Kunnon kohotus ennen lomaa meinaa jäädä vähän viime tippaan, onhan tässä nyt vielä kuukausi aikaa, että kesälomavaatteet mahtuvat päälle. Kuntoilin kyllä äsken sen verran, että keräsin ison kassillisen käpyjä pihalta. On on meinaan sitten karseeta,  kun leikkaa nurmikkoa ja kävyt lentää kuin raketit kintuille. En leikkaa enää ilman suojalaseja ollenkaan.

M on toipunut isosta leikkauksesta upeasti, voi hyvin, mutta töihin "ei voi" mennä, eikä muutamia asioita tehdä, kuten leikata nurmikkoa.






Piha on tässä kuukaudessa muuttunut viime kuvasta ihan valtavasti, ihana vihreys on vallannut joka paikan. Ja alan tässä pikkuhiljaa löytää oikean viherpeukalon itsestäni. Tai no vähän liioittelua, kukkia kyllä olen ostanut ja laittanut aikamoisen paljon. Niitä jaksan ihailla.




Niin ja kun pihalla on raatanut ja sitten saa tällä tavoin itsensä palkita, niin eipä ole valittamista. Tuo kirja oli muuten hyvä - suosittelen. Samoin suosittelen Khaled Hosseinin Leijapoikaa, sen sain loppuun pari päivää sitten, tällä hetkellä luen Puolikas keltaista aurinkoa, vaikuttaa myös hyvältä, sijoittuu Afrikkaan tuo kirja, kirjalijan nimeä en muista enkä jaksa tarkistaa.





Töihin liittyvän porukan kanssa oltiin veneilemässä, hienolla isolla purjelaivalla veneiltiin Helsingin edustalla, syötiin hyvin ja vähän liian hyvin juotiinkin. Oli tosi mukava ilta.


Meilläkin on käynyt pitkästä aikaa vieraita, sellaisia joihin on tutustuttu vasta vähän aikaa sitten. Tosi mukavaa on tutustua uusiin ihmisiin, syötiin pitkän kaavan mukaan ja löydettiin yhteisiä mielenkiinnon kohteita, rouva vieras ihastutti meitä kitaran soitolla. M on ostanut jossain innostuksen puuskassa kitaran, joka on jäänyt nurkkaan pölyttymään, kyllä sitä täälläkin ihan varmaan pian soitellaan.

Itse olen innostunut nyt vielä enemmän lenkkeilystä, kun olen ottanut Ipodin mukaan. Laitoin sen soittamaan artistien mukaan aakkosjärjestyksessä, neljä tunnin lenkkiä kesti A-kirjain, eli kauan vielä riittää varmaan soitettavaa. Antonio Vivaldi teki minusta mahtipontisen lenkkeilijän ja eilen joku ihme Azure Ray lauloi vähän liian monta laulua. Mukavaa lenkkeillä, kun ei yhtään tiedä mitä musiikkia seuraavaksi tulee. Tytär nääs on sen ladannut minulle. Olen nyt päättänyt, että kuuntelen mitä ikinä sieltä tuleekaan.



Ai niin vimeisenä haluan avatua Rossosta. En meinaan oikein diggaa tätä systeemiä, mihin ainakin parin kaupungin Rossot on jo siirtyneet. Että siis,  tarjoilija tulee sanomaan "annokseen kuuluu tuo focaccia -leipä, sen voitte hakea tuolta tiskiltä". siis täh! Jos voi tulla tuon samomaan, voisi samalla ottaa pari nyssäkkää sitä leipää (ne on sellaisissa paperipusseissa) ja kysyä, että maistuuko leipä. Jos ei maistu, niin vie sitten takaisin. Tilattiin tyttären kanssa pizza puoliksi, pizza oli kyllä hyvä. Mutta sekin tuli kokonaisena ja pizzapyörä mukaan, että ihan itse saa leikata. Yksi hyvä puoli uudistuksessa on, tykkään siitä että laskun voi käydä maksamassa lähtiessään tiskillä, että ei tarvitse istua ja odottaa ja odottaa laskua.

Käytiin muuten tässä vähän aikaa sitten Marimekon tehtaanmyymälässä Helsingin Herttoniemessä, meinasin tulla hulluksi, niin hirmuisesti minulle mieluisia vaatteita. huh!

Ja oli muuten minun mieleen, että Philip Phillips voitti American Idolsin, on ihana!