Ihana aurinkoinen sunnuntaipäivä oli ainakin täällä etelä-Suomessa, vietimme muutaman tunnin rinteessä. Voi että kuinka kivaa oli pitkästä aikaa painella tukka putkalla rinteitä alas. Vaikka nämä Etelä-Suomen paikat ei kyllä paini ollenkaan samassa sarjasssa kuin Lapin kohteet, niin kyllä näissäkin maisemia pääsi ihailemaan ja jo kolmen tunnin jälkeen jaloissa ainakin tunsi liikkuneensa.

Tosiaan olikin kolme vuotta edellisestä kerrasta, mutta niin vain uskalsin lähteä. Ihanaa, että välineet ei ole ihan turhan panttina enää. Tänä vuonna ei ehkä enää tule mentyä, mutta ensi vuonna kyllä harrastus jatkuu.

Niin joo, voiko sitä harrastukseksi sanoa, jos edellisestä kerrasta on kolme vuotta ja sitä ennenkin ne laskettelut on jääneet yhteen viikkoon vuodessa Lapissa.

Ensimmäistä kertaa koimme tämänkin lystin M:n kanssa yhdessä, ihanaa että meillä on samanlainen halu liikkua ja ollaan suhteelisen samalla tasollakin kaikissa lajeissa. Mennään yhtä lujaa tai yhtä hiljaa, riippuu kuka katselee.

Ja koko ensi viikko on lomaa - aah!